Tämä kirjoitus sisältää osittain päällekkäistä juttua edellisen kirjoituksen kanssa.

Rajaamani kohdeyleisö:
Syrjäytyneet nuoret, joihin voidaan laskea kuuluvan esimerkiksi masennuksen tai vastaavan kriisin kohdanneet henkilöt. Kohderyhmä koostuu nuorista 17-29 vuotiaista ihmisistä. Kohderyhmä on tekemisissä kalvosarjan kanssa esimerkiksi työvoimatoimiston järjestämässä motivointitapahtumassa.

Koska kohderyhmä on kehittämässäni skenaariossa varmasti kriittinen, olen ottanut huomioon myös viestintään liittyviä mahdollisia riskejä.


Viestinnän tarkoitus:
Uskottava kuvaus elämän tarkoituksesta onnellisuuden, positiivisen elämänasenteen ja hyvän elämän kautta. Pääteesi on "elämällä on tarkoitus ja se on jokaisen saavutettavissa".  

Teema, juoni:
Teeman on oltava vahvasti motivoiva, kuitenkaan saarnaamatta tai valistamatta, sen tulisi sisältää ainakin jonkinlaista klassista elämänviisautta, samalla tarjoten jokin tuore näkökulma. Elämän tarkoituksen kontekstiin aion liittää onnellisuuden ja hyvän elämän perusperiaatteet, rajaamalleni kohdeyleisölle ei ole mielekästä kuulla jaarittelua elämän tarkoituksesta, hyvän ja onnellisen elämän määrittely voi olla tehokkaampaa ja paremmin tarkoitukseen sopivaa. Lisätarkennuksena viestinnän teemaan aion rajata materialistiset seikat pois. Syrjäytyneillä ei useimmiten ole suurta ostovoimaa, joten materialistista onnea on heille turha hehkuttaa. Käytettävien metaforien tulisi olla juuri tähän tarkoitukseen sopivia ja ymmärrettäviä, myös marraskuisena pimeänä pakkasaamuna. Koska kohdeyleisö on varmaankin etsimässä itseään, tulisi käytettävien stereotypioiden olla uskottavia heidän kannaltaan. Ohessa hyvä esimerkki elämän tarkoituksen kiteyttävästä stereotypiasta, joka ei ole tiettyyn kulttuuriin tai maantieteelliseen sijaintiin sidoksissa, ja on näin ollen ymmärrettävä:  

"Onnellinen on se ihminen jolla on:
joku jota rakastaa
jotain mistä haaveilla
jotakin mitä tehdä "
-vanha kiinalainen elämänviisaus

Ylläoleva sananlasku kiteyttää mielestäni hyvin onnellisuuden periaatteet ja samalla elämän tarkoituksen. Intertekstuaalisia viittauksia aionkin käyttää juuri vanhoista filosofisista viisauksista, joita on hyvä tukea myös asianmukaisella kuvituksella.

Visuaalinen ilme:
Kuvakielen tulisi olla ajatuksia herättävää ja tekstiä tukevaa. Värimaailman tulisi olla harmoninen muttei tylsä. Yritän löytää kuvitukseksi jonkinlaisia mystisiä elementtejä sisältäviä kuvia. Kuvituksen tarkoitus voisi olla arjesta irroittaminen. Ne eivät saisi olla liian vaikeasti avautuvia.      

Alustava rakenne:
- Jonkinlaista ajattelua kirvoittavaa kuvitusta ja yksinkertainen hyvän ja onnellisen elämän miete tai aforismi.
- Positiivisia poimintoja elämän tarkoituksesta eri maailmanuskonnoilta.
- Lyhyt psykologinen kuvaus onnellisuuden/ hyvän elämän käsitteestä.
- Elämän tarkoituksen/hyvän elämän irroittaminen vallitsevista materiaalisista arvoista.
- Jonkinlaista motivointia liittyen "oman elämän hallintaan".


 

Intertekstuaalisuus

Intertekstuaalisuuden taitava käyttö esimerkiksi hyvässä uutisjutussa asettaa jonkin nykyajan tapahtuman historialliseen kontekstiin, jolloin sitä voidaan tarkastella vaikkapa maailmanhistorian valossa. Tällöin tapahtumille voidaan löytää syvempiä merkityksiä kuin pelkkä raportinomainen uutisointi pelkästään tuottaisi. Esimerkiksi Yhdysvaltojen taloudellista, poliittista ja sotilaallista kehitystä voitaisiin verrata Rooman imperiumin historiaan, jolloin käsityksemme supervallasta saattaisi muuttua.

Intertekstuaalisuutta voidaan käyttää hyvin, tai huonosti, apuna myös mitä erilaisimmissa viihdeohjelmissa. Viihteessä voidaan parodioida joko muiden tuotoksia, tai parodia saattaa sisältää myös itseviittauksen, jolloin viitataan johonkin aikaisempaan sketsiin/vitsiin.

Yllämainittu käy tietenkin kaikkeen taiteeseen. Ohessa Charles Bukowskin runo, "Sibelius and etc.", joka sisältää viittauksen Sibeliuksen elämään ja musiikkiin. Tarkoituksena tietenkin kertoa kuinka boheemi ja sivistynyt henkilö Mr.Bukowski eläessään olikaan.

Työttömyys ei tarkoita luovuttamista, ennätyskala haaviin!

Kaksi vanhaa lapsuudenystävää Masa (34v.) ja Pera (33v.) kohtasivat jokasyksyisen kalastusretken merkeissä Patosjärvellä.Heitä yhdisti kuitenkin muukin kuin ystävyys, he olivat kummatkin joutuneet pitkään työttömyysputkeen ja pakon sanelemina asustelivat yhdessä vanhempiensa kanssa. Tähän järjestelyyn liittyy erinomaisia luontaisetujakin! Masa toi mukanaan pussit täynnä äidin leipomia korvapuusteja, Pera puolestaan on käyttänyt työttömät päivänsä hyödyksi ja rakennellut mitä ihmeellisimpiä prototyyppikalastusvehkeitä. Peran vehkeillä tärppäsikin nopeasti, uistimeen tarttui niin valtava vonkale, että Pera joutui veden valtaan. Peran pelasti ainoastaan Masan ripeä toiminta ja paikalle soitettu pelastushelikopteri SEPE. Pyristely ja vaivannäkö oli lopulta palkittua, puntari näytti 13,5kg järven ennätyskala. Masa vitsailikin elämästä tapahtuneen päätteeksi: ”Kahta ei vaihtaisi: tätä luontoa ja sitä kaunista (jota ei ole vielä saanut…)”
Masa ja Pera edustavat perinteistä suomalaista maaseudun sinkkumiestä. Vaikka työtä on vähän tarjolla, eikä naisiakaan ole paljolti saatavilla, eivät he vaivu epätoivoon vaan harrastusten ym. avulla pysyvät elämänsyrjässä joten kuten kiinni.

1. Ikoni, indeksi ja symboli

Ensimmäisen kuvan ikoninen merkitys voisi olla vaikkapa autiomaa, dyyni tai hiekka. Indeksisenä merkkinä se voisi kuvata ajankulua tai muutosta. Aika liikuttaa ja muovaa hiekkaa hitaasti. Symbolisesti se voisi kuvata vaikkapa valoa ja varjoa tai elämää ja kuolemaa. Tätä kuvaa voisi käyttää kahtiajaon kuvaamiseen, johonkin jossa kaksi vastakkaista tai erilaista asiaa kohtaavat hyvin dramaattisella tavalla, esimerkiksi vanhuus/nuoruus, syntymä/kuolema jne.

Toinen kuva kuvastaa ikonisesti jäävuorta ja merta. Indeksisesti se voi kuvata kylmyyttää tai vaikkapa pohjoista sijaintia. Symbolisesti se voi kuvata esimerkiksi napajäätiköiden sulamista, sillä etualan pienempi möykky on lohjennut isommasta jäävuoresta. Mielestäni kuva edustaa puhtainta luontoa ja arktisuutta. Kuvassa ei ole mitään ihmisen jättämiä jälkiä ja näin ollen kuvaa sitä osaa luonnosta, johon ihminen ei ole pystynyt suoraan vaikuttamaan.

Kolmas kuva esittää ikonin tasolla jääkarhua joka on liukastunut, etualalla on varoitusmerkki joka varoittaa jäästä. Indeksisesti tässä voidaan kuvata välinpitämättömyyttä, se vastaa kysymykseen: "Mitä seuraamuksia varoituksien noudattamatta jättämisellä on?" Symbolisesti tässä voidaan kuvata esimerkiksi lukutaidottomuutta ja ihmisen voittoa luonnosta. Symbolin, keltainen kolmio jossa varoitetaan jäästä, voidaan esittää olevan jotakin sellaista, mitä jääkarhu ei ymmärrä. Näin jäätiköiden valtias, jääkarhu, on pakotettu nöyrtymään omassa elementissään. Ihminen taas olisi voinut välttää jääkarhun kohtalon lukemalla ajoissa varoituskyltin sisällön. Näin ollen ihminen pystyy järkeilemällä nousemaan luonnon yläpuolelle. Käyttäisin itse kuvaa jossakin autoilijoille tarkoitetussa mainoskampanjassa. Esimerkiksi tietoiskussa, jossa kehotetaan ottamaan varoitusmerkit tosissaan, sillä "mestarillekin sattuu virheitä".

Viimeisessä kuvassa kuvataan ikonisesti kettua/koiraa/iltaa. Indeksinä tämä voi kuvata liikettä, innokkuutta tai valppautta. Symbolisesti tämä voi kuvastaa esimerkiksi kotiinpaluuta, koira ottaa vanhat tuttavat iloisesti vastaan. Käyttäisin kuvaa johonkin, missä pienien vastoinkäymisten jälkeen saavutaan onnellisesti perille. Mielestäni kuvalla on vahva kotiinpaluuta tai jonkin retken loppua kuvaava merkitys.

Kuvissa oli yhteisenä teemana luonnon ja ihmisen välinen suhde. Kuvilla voidaan esittää luonnon ja ihmisten erottautumista toisistaan, ihmisen vaikutusta luontoon sekä päinvastoin.

2. Paradigma - syntagma

Paradigmajoukkoja kuvasta voidaan löytää kaksi. Keittiöön liittyvä paradigmat, erilaiset keittiötarvikkeet kuten mausteet ja raaka-aineet sekä juomalasi ja tiskipöytä. Toinen paradigmajoukko on puhelimet, lankapuhelin ja kännykkä.

Kuvan merkitystä voisi selkeyttää poistamalla siitä puhelimet, jolloin kuvan elementtien syntagma kuvaisi selkeämmin keittiötä ja ruuanvalmistusta.

Nykyisellään kuvan syntagma voisi kuvastaa vaikkapa ravintolan tilauspohjaista ruoanlaittoa tai vaihtoehtoisesti modernin ihmisen kiireistä elämää ja suorituspaineita, jossa ruoanlaittokin on sidoksissa muuhun toimintaan ja jäljelle jäävään vapaa-aikaan. Itse muokkaamani kuvan syntagma voisi kuvata ruoanlaiton keskeistä asemaa elämässä, ruoalle ja sen valmistukselle tulee pyhittää oma tila.

3. Metafora

Kuvan metafora on mielestäni "ihmiset ovat samanarvoisia etnisestä taustasta riippumatta". Kuvassa on kolme lasta jotka ovat löytäneet huumorin ja hauskuuttelun avulla toisensa, vaikkeivat välttämättä puhuisi edes yhteistä kieltä ja ymmärtäisi muuten toisiaan.

4. Konnotaatio ja myytti

Kuvan konnotaatio on valittu tarkoituksellisen uhkaavaksi, jopa lohduttomaksi. Kuvaan sisältyy myytti, jonka mukaan Lemminkäinen yrittää surmata tuonelan joutsenta, ja näin ollen uhmata itse kuolemaa ja elämänkiertoa, huonolla menestyksellä.

Lemminkäinen saa tehtäväkseen ampua Tuonen joutsenen. Lemminkäinen lähtee tappamaan lintua jousi ja nuolet mukanaan. Sokea ukko, märkähattu karjapaimen kuitenkin vaanii Lemminkäistä, ja syöksee hänen lävitseen vesikyyn tai umpiputken, ja Lemminkäinen joutuu virtaan. Tuonen verinen poika iskee vielä Lemminkäisen miekallaan palasiksi, ja käskee ivallisesti häntä ampumaan nyt joutsenet joelta. Myöhemmin Lemminkäisen äiti nostaa poikansa palat joesta ja elvyttää hänet. Kaikissa kansantarinoissa Lemminkäinen ei elvy. (Wikipedia, tuonen joutsen)

Kertomus joutsenen ampujan tuhosta liittyy itämerensuomalaisten muinaiseen maailmankuvaan, jossa joutsen on pyhä ja tabu. Uskottiin, että jos joutsenen ampuu, tuhoutuu itsekin. (Wikipedia, tuonen joutsen)

Maalauksen asetelma henkii vahvasti elämän päättymisen järkkymättömyyttä. Maalauksen alaosassa olevat pääkallot ja luunkappaleet viestivät siitä, että ihmisen elämä päättyy ja jäljelle jää vain maallinen jäämistö. Kuvassa olevat useat pääkallot kuvastavat sitä, että näin on käynyt jo monelle aikaisemmin, kuten tulee käymään myös Lemminkäiselle. Lemminkäisen äidin anova katse ylöspäin kuvaa äidinrakkautta ja toivetta siitä, että oman lapsen elämässä kaikki kääntyisi parhain päin. Maalauksen yläosassa on kuvattu tuonen virtaa, sitä määrittelemätöntä ja käsittämätöntä paikkaa, johon ihmissielu matkaa elämän jälkeen. Tämän käsittämättömän konkretisoi tuonen joutsen, joka uhkaavasti tuijottaa maalauksen katsojaa suoraan silmiin. Maalauksen sommitelmassa kuolema on kuin virta, joka odottaa kaikkia jossain vaiheessa. Tuonela voi myös olla kaunista, kuten maalauksessa esiintyvä tuonen joutsen. Maalauksen värimaailma on hyvin pelkistetty, väreillä pyritään kuvaamaan elollisen ja elottoman välistä eroa.

5. Tunnetut symbolit

Tunnetuimpia symboleita:
- Rauhanmerkki (Peace-merkki)
- Mercedes-Benz merkki
- Islamilainen puolikuu
- Kristittyjen risti
- Juutalaisten daavidin risti

Suomalaisissa euron kolikoissa voitaisiin vaihtoehtoisesti käyttää esimerkiksi karhua, koivua tai revontulia. Edellämainitut kuvaisivat hyvin suomalaista luontoa, ainakin omasta kokemuksesta suomalaisuus koetaan tietynlaisena suhtautumisena luontoon ja metsään.

1.Tehtävä

Mitä merkitystä toisteella ja entropialla on sanoman välittymisen kannalta?

Toiste koettiin tärkeäksi elementiksi ensimmäisissä viestinnän teorioissa, alunperin lennätinliikennettä kuvaamaan kehitetyt mallit ottivat lähtökohdaksi viestin onnistuneen perille saapumisen, lähettäjältä vastaanottajalle. Klassinen esimerkki toisteesta ja hajeesta on puhelinkekeskustelu. Puhelinyhteyksissä esiintyvä suhina ja yhteyksien katkeilu on hajetta (entropiaa), joka estää tehokkaan viestin perillemenon. Tutut toimintatavat kuten ”Haloo”- sanan toistaminen ovat merkkinä, kahdensuuntaisen viestinnän toiselle osapuolelle, siitä, ettei viesti mennyt kunnolla perille ja kuvaavat näin toistetta.

Nykyaikaisen viestinnän kontekstissa toiste on hieman monimutkaisempi käsite. Toiste voidaan kuitenkin käsittää konventionaalisena toimintamallina. Esimerkiksi olemme tottuneet kuulemaan, että mainoksien miesäänet ovat yleensä matalia, se luo uskottavamman vaikutelman esimerkiksi kaupattavasta tuotteesta/palvelusta. Toisteella pyritään maksimoimaan sanoman perillemeno, tämä tehdään noudattamalla tuttua toimintamallia.   

Entropia on jotakin mikä sotkee, tai kulkee, tutun toimintamallin. Viestinnässä entropia yleensä käsitetään viestin onnistunutta perille menoa estävänä seikkana. Entropian avulla voidaan kuitenkin poiketa tutuista toimintamalleista, jolloin ”lukija” pakotetaan analysoimaan viestittyä sanomaa. Esimerkiksi hajeisella www-sivulla käyttäjä saattaa joutua navigoimaan sokkona, koska tuttua toimintamallia ei pysty soveltamaan. Tällöin ”lukija” haastetaan etsimään haluttu sanoma muun informaation seasta.

Toiste ja entropia esimerkkisivustoissa

Valitsin ensimmäiseksi analysoitavaksi sivustoksi www.jean-s.comin. Sivut ovat mielestäni täysin toisteiset, tieto on jaoteltu loogisesti, mitään yllättävää tai epäsovinnaista en löytänyt. Sivun konteksti on selvästi toimia viihdeorkesterin käyntikorttina, kypsyyttä ja kaupallisuutta ihannoivaan tyyliin. Sivuston viestinnän toisteisuuden rikkoo ainoastaan hetkeksi kuvien symboliikka. Ylälaidassa sijaitseva ”kuvallinen pulma” pitää otteessaan noin viiden sekunnin ajan, sen funktiona on mainostaa viimeisintä kaupallista tuotetta eli levyä. Toistetta on käytetty sivustossa mallikkaasti, sillä ne luovat, alalaidan sponsorilogojen kanssa, kuvan puhtaasta ja turvallisesta viihteestä. Keskiverto Jean-S fani löytää nopeasti haluamansa tiedon, keikkoja järjestävä taho pystyy myöskin suorittamaan tarpeensa sivustolla vaivattomasti.

Toinen analysoitava sivusto on yle.fi. Ylen portaalimainen etusivu luo hyvin sekavan, eli entrooppisen ensireaktion. Siinä käytetäänkin entropiaa ulottuvuutena, jolla luodaan illuusio jatkuvasti muuttuvasta sisällöstä ja loppumattomasta informaatiotulvasta. Toistetta käytetään apuna navigoinnissa, sillä ylälaidan navigointipalkki pysyy kuta kuinkin muuttumattomana kerrasta toiseen. Entropia onkin apuväline sisällön esille tuomiseen, käyttäjälle halutaankin luoda tunne massiivisesta sisältömäärästä, yle haluaa luoda ”lukijalle” illuusion jatkuvasti hereillä olevasta koneesta joka kahlitsee maailman tapahtumat etusivulle, ”lukija” haukkoo henkeään ja ryhtyy varovaisesti sulattelemaan informaatiotulvaa palannen kerrallaan. Entropian avulla voidaan myös peittää teknisiä ongelmia, mikäli jokin videonpätkä ei näkyisikään, on ylellä tarjota useita muita tilalle. Toisteisen käyttöliittymän avulla ”lukijan” pitäisi pystyä navigoimaan sivustolla.

Toisteen ja entropian merkitys websivuilla

Toisteella luodaan tuttu navigointimalli, hyvän sivuston kriteereihin kuuluu se, että sieltä on löydyttävä tietyt asiat. Yleensä toiste näkyy yleisesti hyväksytyssä nimikäytännössä, esimerkiksi ”Linkit”, ”Yhteystiedot” ja ”Etusivu” ovat nykyään varmasti kaikille webin-käyttäjille täysin toisteisia merkityksiä. Toiste auttaa siis jäsentämään tietoa sivustoille ja auttaa näin navigoinnissa, parantaen käytettävyyttä. Toisteista sivuratkaisua tulee ehdottomasti käyttää jos sivulla on tarkoitus säilyttää paljon tietoa jota käyttäjä tarvii. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi erilaiset aikataulut, ohjelmat ja yhteystiedot jne.

Entropian avulla voidaan luoda illuusiota muuttuvasta sisällöstä, jatkuvasta informaation tulvasta jne. Entropian avulla voidaan myös luoda esteettisiä, innovatiivisia ja tavanomaisuudesta poikkeavia ratkaisuja. Entropian avulla voidaan myös erottua massasta. Entropia www-suunnittelussa vaatii enemmän viestin vastaanottajalta, mikäli sanoma ei ole perinteisessä muodossa. Entropiaa on perusteltua käyttää mikäli viestintä perustuu estetiikkaan jne. Esimerkiksi kuvataiteilijan verkkoportfolio on perusteltua pakata entropian avulla konventionaalisuudesta poikkeavaan muotoon.

2.Tehtävä

Dna Finland-sivuston analysointi käyttäen apuna Jakobsonin mallia

Ilmaisutehtävänä voidaan nähdä DNA tuotteiden esittely. Siinä on yritetty luoda yhdenmukainen mielikuva Dna:sta, se on rakennettu mainoskampanjan teemojen mukaisesti. Väreillä ja kirjasintyypeillä luodaan tunnistettava layout tai tyyli, jonka kuluttaja/käyttäjä tunnistaa ja näin tietää olevansa oikeassa paikassa.

Vaikutustehtävänä on matkapuhelinliittymien esittely ja myynti, sekä asiakaspalvelun ja oheistuotteiden esittely ja markkinointi. Tukien muissa medioissa pyörivää mainoskampanjaa. Pääpaino näyttäisi olevan rahakkaimmissa 3G-puhelimien kytkökaupoissa. Vaikutustehtävänä voisi olla myös teknologisen ylivertaisuuden ja arjen kohtaaminen. Enää ei  tarvitse kärsiä vanhoista matkapuhelinmalleista, vaikka uudet matkapuhelimet ovat kalliita, dna tarjoaa koko kansalle uusia 3G-puhelimia tuttuun halpaan tyyliinsä.  

Poeettinen tehtävä on vahvasti esillä, sillä se on tarkkaan määritelty mainoskampanjassa. Tarkoituksena on tuoda esille eri sloganeja, jotta ne jäävät käsitteistöksi puhekieleen ja näin tukevat Dna Finlandin yrityskuvaa ja kuluttajien suosiollista sekä positiivista suhtautumista. Kaikki tekninen jargon ja ratkaisut on tavallaan piilotettu, sillä tylsät sanat saattaisivat poistaa kepeän tunnelman, jonka dna haluaa ihmisten mielikuviin tallettaa. Sivustolla käytetään vain vakiintuneita (trendikkäitä) mobiilimaailmaan liittyviä lainasanoja kuten 3G, MegaBitti, MP3 jne.

Faattinen tehtävä on toteutettu yhdenmukaisella värimaailmalla, mainoksissa esiintyvillä mies- ja naisäänillä, malleilla sekä sloganeilla. Dnan muissa medioisssa käyttämä tyyli on selvästi tunnistettavissa www-sivustolta.

Metakielellinen tehtävä on luoda mielikuva halvasta hinnasta, eläminen nykyaikana on dna:n mukaan kallista, varsinkin jos haluaa luksusta. Dna pystyy metaviestissään yhdistämään luksuurin ja halvan matkapuhelinliittymän. Dna on luksusta mutta halpaa, se tarjoaa palveluita jotka liittyvät ylelliseen elämään. Se vetoaa vahvasti yksilöihin ja itsekeskeisyyteen, luoden illuusion modernista ja uusromanttisesta ajasta.

 

3.Tehtävä

Pyrin luomaan sloganin joka on vahvasti huumoripitoinen ja yksilökeskeinen. Ehdotukseni onkin:

 

Oulu haisee!

Sinä et!

 

-Blanko